MLL:n vaaliohjelma kunta- ja aluevaaleihin

Kunnan ja hyvinvointialueen pitää tehdä yhteistyötä, jotta lasten, nuorten ja perheiden arki sujuu hyvin.

Esimerkiksi:

• Päiväkodit, koulut ja harrastukset kuuluvat kunnalle.
• Sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat hyvinvointialueelle.

Näiden pitää toimia yhdessä, jotta apu on helposti saatavilla.

Mitä kunta voi tehdä?

✅ Palvelut suunnitellaan niin, että lapset, nuoret ja perheet saavat helposti apua.
✅ Kunta ja hyvinvointialue tekevät yhdessä töitä perhekeskusten kehittämiseksi.

Näin lasten, nuorten ja perheiden arki sujuu paremmin!

Järjestöt ovat kunnalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Ne auttavat ihmisiä jo ennen kuin ongelmat muuttuvat suuriksi. Tämä voi estää vaikeita tilanteita ja parantaa ihmisten hyvinvointia.

Järjestöt tarjoavat ihmisille:

• mahdollisuuksia osallistua erilaisiin toimintoihin
• tilaisuuksia oppia uusia taitoja
• tukea ja uusia ystäviä.

Tämä tekee asuinalueista mukavampia ja yhteisöllisempiä paikkoja elää.

Lain mukaan kunnan täytyy varmistaa, että järjestöillä on hyvät toimintaedellytykset. Tämä tarkoittaa, että kunnan pitäisi tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa ja ottaa ne mukaan suunnittelemaan alueen palveluja.

Mitä kunta voi tehdä?

✅ Kunta ja järjestöt tekevät yhteistyötä, ja sitä halutaan lisätä entisestään. Tavoitteena on luoda pysyvä tapa tehdä yhteistyötä.
✅ Kunta tukee järjestöjä antamalla niille rahallista tukea ja tarjoamalla maksuttomia tiloja esimerkiksi tapahtumiin ja tukiryhmiin.
✅ Myös päiväkodit, koulut ja vapaa-ajan toiminnot tekevät yhteistyötä järjestöjen kanssa. Näin lapset ja nuoret saavat enemmän mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin ja tapahtumiin.

Hyvä varhaiskasvatus, kuten päiväkoti, auttaa lapsia oppimaan ja kasvamaan. Jokainen lapsi saa tasavertaisen mahdollisuuden oppia ja kehittyä riippumatta siitä, mistä perheestä hän tulee.

Varhaiskasvatus on tärkeää, koska siellä:

• opitaan tärkeitä taitoja, joita tarvitaan koulussa ja elämässä
• saadaan tukea kasvuun ja kehitykseen
• tutustutaan muihin lapsiin ja opitaan toimimaan yhdessä.

Jotta varhaiskasvatus olisi hyvä, siellä täytyy olla:

✅ tarpeeksi aikuisia, jotka osaavat ja haluavat auttaa lapsia
✅ pienet ryhmät, jotta jokainen lapsi saa tarpeeksi huomiota
✅ turvallinen ja mukava ympäristö.

Myös vanhempien ja päiväkodin yhteistyö on tärkeää. Hyvä varhaiskasvatus voi estää syrjäytymistä ja auttaa lasta menestymään elämässä.

Mitä kunta voi tehdä?

✅ Pienet ryhmät: Päiväkotiryhmät pidetään sopivan kokoisina, jotta aikuiset ehtivät huomioida jokaisen lapsen tarpeet.
✅ Opettaja joka ryhmään: Jokaisessa ryhmässä on aina mukana varhaiskasvatuksen opettaja, joka osaa ohjata lapsia.
✅ Kuunnellaan perheitä: Vanhemmilta, lapsilta ja päiväkodin työntekijöiltä kysytään mielipiteitä, jotta päiväkoti olisi mahdollisimman hyvä.
✅ Kaikki ovat yhtä tärkeitä: Kaikki lapset ja perheet ovat tasa-arvoisia ja voivat osallistua päiväkodin toimintaan.
✅ Varhaiskasvatus kuuluu kaikille: Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen. Kunnan on huolehdittava, että perheet voivat valita varhaiskasvatuksen vapaasti.

Päiväkotien pitää olla turvallisia ja innostavia paikkoja, joissa lapset voivat oppia ja kasvaa!

Kaikilla oppilailla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia oppia. Oppimistulokset vaihtelevat, ja erilaiset oppijat pärjäävät koulussa eri tavalla.

Haasteet opetuksessa:

❌ Monet oppilaat ovat poissa koulusta ilman hyvää syytä, mikä vaikeuttaa oppimista ja jaksamista.
❌ Suomen oppimistulokset ovat heikentyneet jo pitkään, ja nuorten koulutustaso on jäänyt jälkeen verrattuna muihin maihin.
❌ Koulut ja oppilaitokset kärsivät rahapulasta ja henkilökuntaa ei ole tarpeeksi, mikä vaikeuttaa erityisesti niiden lasten ja nuorten oppimista, jotka tarvitsevat enemmän tukea.

Jotta jokainen lapsi ja nuori saisi hyvät mahdollisuudet oppia ja menestyä, koulutukseen on panostettava. Kaikilla pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus onnistua!

Koulutus on todella tärkeä asia ja siihen ei laiteta tarpeeksi rahaa. Kouluissa säästetään esimerkiksi fyysistä kirjoista, jotka monet haluaisivat takaisin. Mielestäni fyysiset kirjat auttaisivat parantamaan myös oppimistuloksia. Lukioissa voi olla vaikeaa päästä haluamilleen kursseille, koska niitä on liian vähän oppilaisiin nähden. Nämä ongelmat paranisivat, jos rahaa olisi enemmän.

Omien kokemuksien mukaan koulussa saa liian vähän tukea. Itselläni on oppimisvaikeus ja koen, että olisin tarvinnut enemmän apua kuin sain.

Nuorten ulkoilu kasvaisi jos koulun pihalla olisi enemmän vaikka niitä kiikkuja.

Koulunkäyntiin pitäisi saada lisää rahoitusta. Esimerkiksi luokkakoot ovat liian isoja, sekä opiskelija huollon ja erityisopettajan palvelut olisivat helpommin saatavissa.

Kiusaaminen ja yksinäisyys ovat iso ongelma: Kiusaaminen ja yksinäisyys voivat vaikuttaa paljon lasten ja nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja terveyteen.

Kiusaamista pitää ehkäistä paremmin

✅ Kouluissa ja oppilaitoksissa täytyy olla hyviä keinoja estää kiusaamista ja auttaa niitä, joita kiusataan.
✅ Opettajille ja koulun henkilökunnalle pitää antaa koulutusta, jotta he osaavat paremmin tunnistaa, estää ja käsitellä kiusaamista.
✅ Järjestöt tekevät tärkeää työtä kiusaamisen vähentämiseksi.
Esimerkiksi tukioppilastoiminta ja Koulurauha-ohjelma auttavat parantamaan koulun yhteishenkeä. Koulujen pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä tällaisten ohjelmien kanssa.

Kun kaikki toimivat yhdessä, kouluista tulee turvallisempia ja mukavampia paikkoja kaikille!

Lue lisää koulurauhasta

Voi auttaa kun puhuu ja kuulee muiden kokemuksia.

On tärkeää, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti. Estää syrjäytymistä.

Olen itse kokenut sekä nähnyt kiusaamista.

Mua kiusataan eikä kukaan tee mitään.

Mitä kunta voi tehdä?

✅ Hyvä koulutus kaikille: Laadukas opetus varhaiskasvatuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen on tärkeää. Myös opinto-ohjaus ja tuki opinnoissa auttavat estämään koulun keskeyttämistä.
✅ Turvallinen oppimisympäristö: Koulujen täytyy olla helposti saavutettavia, esteettömiä ja turvallisia paikkoja oppia.
✅ Oppilaiden mielipiteet ovat tärkeitä: Oppilaat pääsevät mukaan vaikuttamaan koulun toimintaan ja kehittämään koulun ilmapiiriä.
✅ Kiusaamista vastaan: Jokaisen koulun täytyy panostaa kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn.
✅ Ihmisoikeudet ja lapsen oikeudet tutuiksi: Oppilaiden täytyy oppia oikeuksistaan jo varhaisessa vaiheessa.
✅ Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa: Koulujen ja hyvinvointialueen täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä, jotta kaikki oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea.

Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään koulutukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön!

Suomessa on suuria eroja ihmisten terveydessä ja hyvinvoinnissa. Nämä erot alkavat jo lapsuudessa ja nuoruudessa.

Miksi erot ovat suuria?
❌ Köyhyys perheissä lisää epätasa-arvoa, ja tilanne on pahentunut esimerkiksi sosiaaliturvan leikkausten takia.

Miten eroja voidaan vähentää?

✅ Erityisesti lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen pitää panostaa.
✅ Tukea pitää tarjota kaikissa paikoissa, joissa lapset ja nuoret viettävät aikaa, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.

Kun lapset ja nuoret saavat tukea, tasa-arvo ja hyvinvointi paranevat!

Moni lapsi ja nuori kärsii talousvaikeuksien tuomasta stressistä. Kun huoltajien talousstressi vähenee, niin myös nuorten hyvinvointi paranee.

Jokaisella nuorella/lapsella on oikeus voida hyvin.

Mitä kunta voi tehdä?

✅ Päätöksissä huomioidaan lasten ja nuorten hyvinvointi: Päätöksiä tehdessä aina mietitään, miten ne vaikuttavat lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin.
✅ Hyvinvointi kouluissa ja päiväkodeissa: Koulujen ja päiväkotien tärkeänä tavoitteena on huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja tasata heidän elämänsä eroja. Tämä onnistuu parhaiten, kun koulu, terveydenhuolto ja järjestöt tekevät yhteistyötä.
✅ Hyvät kasvuolosuhteet: On tärkeää varmistaa, että lapsilla ja nuorilla on hyvät olosuhteet kasvaa ja kehittyä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävää unta, monipuolista ruokaa, turvallista digilaitteiden käyttöä ja suojelua väkivallalta.
✅ Mahdollisuus vaikuttaa: Kaikilla lapsilla ja nuorilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä, erityisesti niillä, jotka muuten voisivat jäädä syrjään.
✅ Yhteistyö hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa: Kunta, hyvinvointialueet ja järjestöt tekevät yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tavoitteena on vähentää eroja lasten ja nuorten elämässä. Tärkeää on painottaa hyvinvoinnin merkitystä ja kehittää konkreettisia keinoja sen edistämiseksi.

Kuunnelkaa nuoria. Kuunnelkaa myös niitä, joiden ääni on kaikista hiljaisin.

Haastatelkaa eri tyyppisiä nuoria ja kysykää suoraan mielipiteitä nuorilta

Nuorisotyö ja harrastukset, kuten liikunta, musiikki ja kerhot, ovat tärkeitä lasten ja nuorten mielenterveydelle, hyvinvoinnille ja kehitykselle. Ne auttavat nuoria tuntemaan itsensä osaksi yhteisöä ja vähentävät yksinäisyyttä.

❌Harrastusten hinta on noussut: Tämä voi tehdä joistakin harrastuksista liian kalliita. Siksi on tärkeää, että kunnat tarjoavat lapsille ja nuorille maksuttomia tai edullisia harrastusmahdollisuuksia. Näin kaikilla on mahdollisuus löytää mieleistä tekemistä.

✅Nuorisotyö tukee nuoria: Nuorisotilat, nuorisotyöntekijät ja muut toiminnot auttavat nuoria osallistumaan yhteisön toimintaan ja estävät syrjäytymistä.

Kaikilla ei ole varaa maksullisiin harrastuksiin, joten kuntien järjestämät maksuttomat tavat viettää vapaa-aikaa ovat tärkeitä.

Moni nuori jää yksin ja monelle on vaikea löytää mieleistä tekemistä.

Nuorisopalvelut ovat tärkeitä, sillä ne auttaa nuoria ja helpottaa elämää arjessa.

Nuorisotilat ovat todella tärkeitä, sillä nuoret tuntee olonsa turvallisiksi siellä sekä on tärkeää, että nuorisotila on viihtyisä sekä turvallinen.

Mitä kunta voi tehdä?

✅ Aamu- ja iltapäivätoiminta: Kunnan täytyy huolehtia siitä, että 1. ja 2. luokkalaisille on tarjolla helposti saavutettavaa ja edullista aamu- ja iltapäivätoimintaa.
✅ Harrastukset kouluissa: Kouluissa tarjotaan erilaisia kerhoja ja harrastuksia, kuten liikuntaa ja taideprojekteja. Tämä on osa Harrastamisen Suomen mallia, jonka tavoitteena on tarjota lapsille tekemistä koulupäivän jälkeen.
✅ Kirjastot ja liikunta: Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus käyttää kirjastoa, harrastaa liikuntaa ja osallistua kulttuuritoimintaan. Näiden palveluiden pitää olla helposti saatavilla.
✅ Tukea harrastuksiin: Harrastaminen ei saa olla liian kallista. Kunnat tarjoavat edullisia tai maksuttomia harrastusmahdollisuuksia, ja erityisesti vähävaraisista perheistä tulevien lasten harrastuksia tuetaan.
✅ Nuorten tukeminen: Nuorisotyö tarjoaa nuorille mahdollisuuden vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja kokea osallisuutta. Nuorisotyö auttaa myös, jos nuori on vaarassa jäädä yksin tai syrjäytyä. Etsivä nuorisotyö varmistaa, että apu tavoittaa nuoret.

Kunnassa on tärkeää tukea lasten ja nuorten hyvinvointia, jotta jokaisella on mahdollisuus osallistua ja löytää oma juttunsa!

Kunta ottaa lapset ja nuoret huomioon, kun suunnittelee ja rakentaa kuntaympäristöä.

Asuminen on kallistunut suurissa kaupungeissa, ja monille lapsiperheille vuokrat ja asuntolainat ovat käyneet liian kalliiksi. Asumistukiin tehdyt leikkaukset ovat pahentaneet tilannetta. Siksi on tärkeää rakentaa lisää asuntoja, ja tämä vaatii yhteistyötä kuntien, valtion ja yksityisten maanomistajien välillä.

Kun suunnitellaan asuinalueita ja kaupunkeja, on tärkeää ottaa huomioon lasten, nuorten ja perheiden tarpeet. Esimerkiksi tarvitaan paikkoja, joissa lapset, nuoret ja vaikkapa naapurit voivat tavata toisiaan ja viettää aikaa yhdessä.

Kunnat voivat myös vaikuttaa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen torjuntaan tekemällä kestäviä valintoja ympäristön ja rakennusten suunnittelussa.

Mitä kunta voi tehdä?

✅ Edulliset kodit perheille ja nuorille: Kaikille lapsiperheille ja nuorille on taattava mahdollisuus asua kohtuuhintaisessa kodissa.
✅ Kysy mielipiteitä: Kaupungin tai asuinalueen suunnittelussa kuullaan lasten, nuorten ja perheiden mielipiteitä ja käytetään niitä päätöksenteossa.
✅ Luonto ja leikkipaikat: Jokaisessa asuinalueessa on oltava helppo pääsy metsään, puistoihin ja leikki- tai urheilupaikoille.
✅ Turvallisuus ja liikkuminen: Liikenneväylät, julkinen liikenne ja julkiset tilat suunnitellaan turvallisiksi lapsille ja nuorille.
✅ Ilmasto ja luonto: Kunta tekee töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon suojelemiseksi.
✅ Osallisuus: Lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan ympäristön suunnitteluun ja ilmastoasioihin, jotta heidän ideansa ja huolensa tulevat huomioiduiksi.

Kysymällä lasten ja nuorten mielipiteitä voidaan tehdä asuinalueista viihtyisämpiä kaikille!

Kunta arvioi, mitä vaikutuksia päätöksillä on lapsiin ja nuoriin, ja kuulee arvioinnissa myös lapsia ja nuoria. Kunta ottaa arvioinnin tulokset huomioon.

Päätöksenteossa on tärkeää miettiä, mitä vaikutuksia niillä on lapsiin ja nuoriin. Lapsen oikeuksien sopimus sanoo, että lapsen etu on aina tärkein asia, kun päätetään lapsia koskevista asioista. Lapsivaikutusten arviointi on keino selvittää, miten päätökset vaikuttavat lapsiin.

Arviointiin kuuluu:

• Lapsilta ja nuorilta kysyminen: Heiltä saatu tieto auttaa ymmärtämään, mitä he ajattelevat ja tarvitsevat.
• Erityistilanteisiin kiinnittäminen huomiota: Arvioinnissa tarkastellaan, miten päätökset vaikuttavat esimerkiksi vammaisiin lapsiin, maahanmuuttajataustaisiin lapsiin, kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin tai vähävaraisiin perheisiin.

Lapsivaikutusten arvioinnilla varmistetaan, että lasten ja nuorten ääni kuuluu päätöksenteossa ja heidän tarpeensa otetaan huomioon.

Mitä kunta voi tehdä?

✅ Päätöksenteossa mietitään, miten ne vaikuttavat lapsiin ja nuoriin: Tämä on tärkeää, jotta heidän tarpeensa huomioidaan paremmin.
✅ Erityinen huomio vähemmistöryhmiin: Päätöksissä otetaan erityisesti huomioon, miten ne vaikuttavat vähemmistöihin tai lapsiin ja nuoriin, jotka ovat muuten heikommassa asemassa.
✅ Kuullaan lasten ja nuorten mielipiteitä: Kunta kysyy lasten ja nuorten mielipiteitä säännöllisesti esimerkiksi kouluissa ja harrastuksissa. Niiden pohjalta päätetään, miten kunnan palveluja, kuten kouluja ja vapaa-ajan toimintaa, kehitetään.
✅ Tietoa lapsille ja nuorille: Kunta kertoo päätöksistä lapsille ja nuorille selkeästi ja ymmärrettävästi.
✅ Lapsibudjetointi: Kunnan talouspäätöksissä mietitään, miten rahaa käytetään lasten ja nuorten tarpeiden kannalta parhaalla tavalla.

Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi

• opiskelijat
• nuoret ja pienet lapset
• maahanmuuttajataustaiset nuoret ja vähemmistöihin kuuluvat nuoret.

Nuoret mainitsivat myös, että erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret, sateenkaarinuoret, vähävaraiset lapset ja nuoret, laitoksessa asuvat nuoret sekä mielenterveysongelmista kärsivät nuoret jäävät helposti ilman tarpeeksi huomiota päätöksenteossa.

Lasten, nuorten ja perheiden on saatava tarvitsemaansa apua helposti ja oikeaan aikaan. Siksi palvelut, kuten neuvola, kouluterveydenhuolto ja perheneuvonta, pitää järjestää niin, että ne toimivat yhdessä ja ovat kaikkien saatavilla.

Perhekeskukset ovat paikkoja, joissa perheet voivat saada apua ja tukea eri elämäntilanteissa. Ne on tarkoitettu kaikille, ei vain tietyille ryhmille.

Palvelut pitää järjestää niin, että ne ovat saatavilla koko hyvinvointialueella riippumatta siitä, missä perhe asuu. Myös lasten ja nuorten terveydenhoito, koulut ja harrastukset suunnitellaan tukemaan hyvinvointia.

Mitä hyvinvointialue voi tehdä?

✅ Kunta ja hyvinvointialue tekevät yhteistyötä, jotta perheet saavat helposti tarvitsemansa palvelut.
✅ Perhekeskukset kaikkien käytössä: Ne tarjoavat esimerkiksi neuvolapalveluja, perheneuvontaa ja muuta tukea.
✅ Palvelut saatavilla kaikkialla hyvinvointialueella, jotta mikään perhe ei jää ilman apua.
✅ Verkko- ja etäpalvelut kuten chat-neuvonta ovat osa palvelukokonaisuutta.
✅ Palveluja kehitetään monipuolisesti, jotta ne sopivat erilaisiin perheiden tarpeisiin.

Kun palvelut toimivat hyvin, varmistetaan, että yksikään lapsi tai nuori ei jää ilman tarvitsemaansa tukea.

Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita hyvinvointialueelle. Ne tarjoavat apua ja toimintaa, joka voi estää ongelmia pahenemasta. Järjestöjen kautta voidaan myös huomata sellaisia tarpeita, jotka muuten jäisivät huomaamatta.

Järjestöt tarjoavat esimerkiksi vertaistukiryhmiä ja vapaaehtoistoimintaa, joissa ihmiset voivat jakaa kokemuksiaan ja saada apua. Niiden työ tuo ihmisiä yhteen ja lisää yhteisöllisyyttä.

Hyvinvointialue tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa, jotta palvelut ja hyvinvointisuunnitelmat vastaisivat paremmin ihmisten tarpeita.

Mitä hyvinvointialue voi tehdä?

✅ Hyvinvointialue tukee järjestöjä rahallisesti ja tarjoamalla ilmaisia tiloja, joissa ne voivat järjestää toimintaa.
✅ Yhdessä enemmän apua: Järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyö takaa enemmän tukea ja toimintaa perheille, lapsille ja nuorille.

Kun järjestöt ja hyvinvointialue tekevät yhteistyötä, saadaan enemmän apua ja tukea niille, jotka sitä tarvitsevat.

Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus saada hyvää hoitoa ja tulla kohdelluksi ystävällisesti.

Terveydenhoitajilla ja lääkäreillä pitää olla tarpeeksi aikaa kuunnella lapsia, nuoria ja heidän perheitään.

👉 Hyvät ja tasavertaiset palvelut: Jokaisen pitää päästä lääkäriin ja neuvolaan helposti ja saada yhtä hyvää hoitoa asuinpaikasta riippumatta.
👉 Mielenterveyspalvelut kuntoon: Nykyisin apua ei saa tarpeeksi nopeasti, joten palveluja on parannettava.
👉 Neuvolat tukevat perheitä: Neuvolasta saa apua lapsen kasvuun ja vanhemmuuteen.
👉 Perhe kokonaisuutena: Aikuisten terveyspalveluissa huomioidaan myös lasten hyvinvointi.

Mielestäni kouluissa on hyvä olla jokapäiväisesti kuraattori ja terveydenhoitaja.

Tulevaisuuttakin ajatellen, kunnilla pitäisi pysyä omat terveyskeskuksensa kaikkine palveluineen, jotta kynnys mennä lääkäriin syystä tai toisesta pysyisi edelleen yhtä matalana.

Terveys on hyvinvoinnin lähtökohta. Aina osa lapsista ja nuorista ovat vammaisia tai/ja kroonista sairautta. Olisi kuitenkin tärkeää, että jokaisella olisi luottamus terveyden huollonpalveluihin.

Mitä hyvinvointialue voi tehdä?

✅ Perhekeskukset tarjoavat apua yhdestä paikasta: Perheellä on oma lääkäri ja hoitaja, jotka tuntevat heidän tilanteensa.
✅ Neuvolapalveluja kehitetään: Lisää resursseja, jotta perheitä voidaan tukea entistä paremmin.
✅ Koulujen terveyspalvelut toimivat hyvin: Oppilaat pääsevät helposti terveydenhoitajalle, psykologille tai kuraattorille.
✅ Mielenterveyspalveluja parannetaan: Apua pitää saada ajoissa ja helposti. Erityisiä asiantuntijatiimejä perustetaan tekemään yhteistyötä koulujen ja perhekeskusten kanssa.

Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet paljon ja apua ei ole riittävästi tarjolla.

Nuorten pahoinvointi on hälyttävällä tasolla.

Jos palveluihin ei panosteta nuoria ei kohta enää ole.

Perheet ovat erilaisia ja tarvitsevat erilaista apua. Vanhempien saama tuki on tärkeää, koska se vaikuttaa myös lasten ja nuorten hyvinvointiin.

👉 Apua ajoissa: Jos teini-ikäisten ongelmiin puututaan heti, ne eivät kasva liian suuriksi.
👉 Tukea neurokirjon lapsille ja nuorille: Autismikirjon ja muiden neurokirjon lasten palveluja pitää parantaa.
👉 Muutosta lastensuojeluun: Jos perheet saavat enemmän tukea ajoissa, yhä harvempi lapsi joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle.

Mitä hyvinvointialue voi tehdä?

✅ Selkeät ja toimivat palvelut: Apua ei saa olla hajallaan, vaan se pitää järjestää helposti saatavaksi. Perheet pääsevät vaikuttamaan siihen, millaista apua he saavat.
✅ Perhekeskukset tukevat perheitä: Kehitetään perhekeskuksia yhdessä järjestöjen kanssa, jotta jokainen perhe saa tarvitsemansa tuen.
✅ Riittävästi työntekijöitä: Varmistetaan, että perhepalveluissa ja koulujen oppilashuollossa on tarpeeksi työntekijöitä, joilla on aikaa keskittyä lapsiin ja nuoriin.

Kun perheet saavat ajoissa apua, lapset ja nuoret voivat paremmin!

Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia hyvään elämään. Esimerkiksi köyhyys voi vaikuttaa lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Eroja voidaan kuitenkin pienentää tukemalla perheitä oikealla tavalla.

Kaikilla on oikeus saada apua asioihin, riippumatta esim. sukupuolesta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, painosta, taloudellisesta tilanteesta huolimatta.

Nuorien on tärkeä saada tietoa ja tukea omaan kasvuun liittyvissä asioissa.

Mitä hyvinvointialue voi tehdä?

👉 Päätöksissä mietitään lasten ja nuorten hyvinvointia: Kaikki päätökset arvioidaan sen mukaan, miten ne vaikuttavat lapsiin ja nuoriin.
👉 Terveys kaikille: Sosiaali- ja terveyspalveluiden tavoitteena on parantaa kaikkien terveyttä ja vähentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa.
👉 Hyvät kasvuolosuhteet: Varmistetaan, että lapset saavat tarpeeksi unta, terveellistä ruokaa ja elävät turvallisessa ympäristössä.
👉 Lapset ja nuoret saavat vaikuttaa: Heidän mielipiteitään kuunnellaan, kun suunnitellaan sosiaali- ja terveyspalveluita.
👉 Yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa: Tehdään työtä yhdessä, jotta jokaisen lapsen ja nuoren hyvinvointi paranee.

Kun tehdään päätöksiä, mietitään tarkasti, miten ne vaikuttavat lapsiin ja nuoriin. Lapsen etu on aina tärkein, ja tämä on osa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta.

👉 Päätösten vaikutukset arvioidaan: Lapsiin ja nuoriin vaikuttavat päätökset tehdään huolellisesti ja oikeudenmukaisesti.
👉 Lapsia ja nuoria kuunnellaan: Heidän kokemuksensa ja mielipiteensä otetaan huomioon.
👉 Erityistä tukea tarvitsevat lapset huomioidaan: Esimerkiksi vammaiset lapset, maahanmuuttajataustaiset lapset ja vähävaraisista perheistä tulevat lapset saavat erityistä huomiota.

Monia päättäjiä tulee kouluttaa enemmän ja parantaa heidän infoaan esimerkiksi vähemmistöjen asemasta, sekä heidän historiastaan.

Päätöksenteosta huomiotta usein jäävät, pitkäaikaissairaat ja vammaiset lapset ja nuoret.

Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja mielenterveysongelmaisten, sekä kaikkien erityistä tukea tarvitsevien tarpeita ei oteta kunnolla huomioon.

Lapsia ajatellaan mut me nuoret ei kiinnosta ketään. Ollaan aina vaan vaikeita.

Mitä hyvinvointialue voi tehdä?

✅ Kaikki päätökset arvioidaan lasten kannalta: Lasten ja nuorten tarpeet huomioidaan hyvinvointialueen päätöksissä.
✅ Erityisesti haavoittuvat ryhmät saavat tukea: Vähemmistöryhmät ja vaikeassa tilanteessa olevat lapset saavat tarvitsemaansa apua.
✅ Lapsia ja nuoria kuullaan säännöllisesti: Rakennetaan järjestelmiä, joissa heidän äänensä kuuluu ja jossa heille kerrotaan asioista selkeästi.
✅ Rahan käyttöä arvioidaan lasten näkökulmasta: Lapsibudjetointi varmistaa, että rahaa käytetään lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Näillä toimilla varmistetaan, että jokainen lapsi ja nuori saa tasapuoliset mahdollisuudet hyvään elämään!