Pitäskö vaan eristäytä tästä maailmasta ja pistää koko kännykkä pois. Olen hyödytön. Miksi tarvitsisin puhelimen jos en tuota kenellekään iloa? En edes itselleni. Olen uupunut. Koulu stressaa jo opettajan kanssa on jtn hässäkkää että ope on kadonnu. Ei mulla varmaan oikeita kavereitA. Oon kaiken ajan puhelimella tai muulla ruudulla koska vihaan ihmisiä. Olen varmaan neuroottinen. En ikinä saanut diagnoosia sairaalassa. Tavallaan vaikka en halua sitä, kaipaan sitä sillä minulla on mielessä oikeadti vikaa ja on aina ollut. Kun olin pikkuinen, olin surullinen myös. Tämä ei ole mitään MurRosIkää!!! Onko ikinä rauhaa? Olenko edes totta? [osa viestistä poistettu] Olenko edes ihminen? Onko maapallo olemassa? Päätäni särkee. Ei ole elämäniloa. En osaa enkä aio pitää yllä ihmissuhteita. Miksi? En ansaitse elämää. Olen mielisairas. En ole menossa puhumaan ApUu ChAttiN, viimeksi jouduin sairaalaan, ei hyödyttämyt.
Hei Blaablaapäläpäläblah
Kiitos viestistäsi. Asia, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle vertaistuen lisäksi aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan myös ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.
Jos asiasi on kiireellinen, suosittelemme olemaan yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/. Voit myös kirjoittaa anonyymisti Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito
