Taas tänne tulen kirjottelemaan kun en oikein saa asioita puheeksi lol :D
Mun vanhempien erosta on jo neljä vuotta, eikä ero missään vaiheessa ole minuun vaikuttanut. Olin jo arvannut sen tapahtuvan kauan ennen kun he siitä minulle ja mun isoveljelle kertoivat. Silloin mun veli oli ihan järkyttyt, ei yhtään osannut aavistaa. Musta tuntu niin pahalta vaan istua siinä kun kaikki muut itki ja itse vaan olin neutraalisti.
No sitten kun oli vanhemmat muuttanut erilleen, jouduin siis aloittaa kulkemaan bussilla kouluun. Tämäkin oli mulle ok, vaikka muita huolia ja ongelmia oli mulla muutenkin ollut. Olin silloin noin 12-vuotias.
[osa tekstistä moderoitu]
tässä tämmönen teksti,, piti saada jotakin selitettyä jonnekin että ehkä nää tunteet selviäis. Ei oo ydinasioita kaikki mutta tällä hetkellä olennaista :D ehkä haluan saada tunteen siitä että mun ongelmat ja ajatukset on aitoja :D
Hei pikkusisko?,
Kiitos viestistäsi. Asia, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoiset päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.
Jos haluat, voit myös olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito
