Moi!
Kiitos, kun kirjoitit! Oli tosi kurjaa kuulla, että isoveljesi haukku sinua päivittäin ja jäät vaille huomiota perheeltäsi. Tällaiset asiat aivan varmasti vaikuttavat omaan mielialaan. Onkin tosi hienoa, että rohkeasti kirjoitit tunteistasi ja ajatuksistasi.
Ketään ei saisi haukkua ja olen tosi pahoillani, että olet joutunut kuulemaan tuollaista. Ovatko muuten perheesi aikuiset tietoisia haukkumisesta ja ovat he puuttuneet veljesi käytökseen? On myös ymmärrettävää, että sitä kaipaa omalta perheeltään huomiota ja kokemusta siitä, että tulee nähdyksi. Kirjoitit myös tosi koskettavasti, kuinka suurin unelmasi on, että olisitte veljesi kanssa väleissä, eikä hän haukkuisi sinua.
Ikävää myös, jos et saa välttämättä aina tietää, mitä veljellesi on sattunut, jos on käynyt jokin tapaturma. Sekin varmasti vaikuttaa omaan oloon, kun eroperheessä toista vanhempaa ei ole samalla tavalla heti saatavilla, kun häntä kaipaisi.
Olet taitavasti osannut kirjoittaa ajatuksistasi tähän ja toivoisinkin, että voisit tuoda näitä ajatuksia myös perheellesi. Oletko pystynyt näistä puhumaan heille? Mitä jos kertoisit vanhemmillesi, että kaipaisit heiltä enemmän huomiota sekä siitä, kuinka veljesi käyttäytyy sinua kohtaan? Entä pystyisitkö veljellesi kertomaan ihan suoraan, että toivoisit tosi kovasti, että olisitte väleissä, eikä hän haukkuisi sinua?
Jos haluat jutella lisää tästä aiheesta tai ihan jostakin muustakin, niin voit ottaa yhteyttä meidän Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111, chattiin tai nettikirjepalveluun. Yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Omista ajatuksistaan ja toiveistaan on aina hyvä puhua omille läheisilleen sekä vaikeissa asioissa tukeutua johonkin luotettavaan ja turvalliseen aikuiseen. Vaikutat tosi fiksulta ja välittävältä nuorelta! <3
Paljon voimia ja jaksamista sinulle!
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
