Otsikolla tarkoitan, että meillä ei ole parisuhdetta, mutta joku ihmissuhde kuitenkin kai.
KYSYMYKSENI ALEMPANA
Olen tyttö ja parin päivän päästä 14v ja olen juuri saanut bonusveljen (16v). Tavattiin ekan kerran noin kuukausi/pari kuukautta sitten. Olen ihastunut siihen joten koen itseni hulluksi, kun se on melkein mun veli ja mua jonkin verran vanhempikin.
Meidän vanhemmat (minun äiti ja hänen isänsä) ovat menossa naimisiin. Heidän suhteensa on ollut hankala ja riitaisa syksystä keskitalveen asti, joka on aiheuttanut minullekin paljon ahdistusta ja kaikkea muuta (sen ohella, muutin ”toisen perheeni” kanssa, joka vaikutti myös sen ajan rankkuuteen (vuoroviikkosysteemi)).
Nyt kaikki vaikuttaa olevan hyvin (ei riitelyä lähes ollenkaan) ja minullakin on ihan hyvä olla (olen tosin flunssassa rn :,) ).
Hän (bonusveljeni) kiusoittelee minua paljon (ei tunnu pahalta). Hän osaa olla tosi chill ja tuntuu osaavan kaiken eikä ole missään epävarma. Hän myös aina vaan on sellainen kuin on, eikä välitä kommenteista varmaan mitään (tosi hyvä juttuhan se on mutta se tuntuu epäreilulta). Hän on aika erilainen kuin minä, joten en tiedä tuleeko tästä mitään…
Minä puolestani sählään ja nauran hänen ympärillään koko ajan. Mua jännittää aina tosi paljon hänen kanssaan (varmaan näkyy ulospäin) ja melko olematon itsevarmuuteni katoaa kuin tuhka tuuleen. En osaa käyttäytyä ”oikein”, koska aivotoimintani on myös poissa tuolloin. En tiedä myöskään kuinka lähellä saan olla häntä tai saanko/kuinka paljon/miten koskettaa häntä, koska en osaa kysyä sellaista (haluisin halata häntä joka sekuntti). Tuntuu etten riitä ihmisenä!
Hän sanoi, että hän voisi tulla mun kanssa paritanssikurssille ja minä varmaan hypin ilosta (tuntui silti tosi paljon, etten ole riittävästi).
Eka tanssitunti sujui vähän mielenkiintoisella tavalla:
Minua jännitti aivan järkyttävästi, menin tanssipaikkaan hyvissä ajoin ja kaikki oli ihan hyvin, hän tuli sinne, täytin hänen vesipullonsa (tuli paniikki, koska korkki ei auennut heti ja hanasta ei tullut kylmää vettä (lopulta se meni hyvin)), tunti alkoi ja alettiin harjotella, mun oli vaikea keskittyä ja osata (vaikka olen harrastanut tanssia melkein koko ikäni) sekä tuntui että hän osasi paremmin (vaikka ei ollut kokeillutkaan mitään tanssia), tauolla join vettä ja luulin suutani isommaksi kaataen siten vettä hameelleni, katsoin epäuskon ja nolouden vallassa häntä, kun pyyhin suurinta osaa pois kaiken lisäksi kaataen vesipullon kumoon, hän antoi paperia ja olin melkein itku kurkussa, sain kuivattua kaiken, tunnilla oli ihan hauskaa muuten, kaikki tuntui olevan ihan ok (lukuunottamatta äskeisiä tapahtumia ja tunteita) lähtiessämme, sanoin ajatuksissani hänelle heipat, vaikka hän oli vielä sanomassa jotain, kiinnitin huonosti laukkuni pyörääni, joten siinä meni puhelin ja avaimet.
Odotan jännityksellä seuraavaa tanssituntia ja miten meillä tulee menemään kaikki muukin.
KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ LIITTYEN TILANTEESEENI:
– Onko ok ihastua/rakastua/seurustella bonusveljensä kanssa?
– Miten minun kannattaa suhtautua itseeni ja häneen?
– Kuinka pian ja mitä minä voisin tehdä asian eteen?
– Kysynkö häneltä jotain? Mitä?
– Onko hän mahdollisesti kiinnostunut minusta?
– Voiko aika erilaiset ihmiset olla hyvä pari?
– Mikä voisi auttaa häneen kanssaan tutustumiseen?
Voit vastata mielihyvin myös asioihin jotka eivät ole kysymyslistassani.
Oon aika kusessa, jos hän tai melkein kuka vaan tuttu löytää tämän😓
Rakastan teitä kaikkia jotka lukivat tänne asti! <3
Pyydän anteeksi myös mahdollista epäselkeyttäni
