Onko kellään mitään oppituntia jolla ei niinkuin haluis olla, kun se on epämiellyttävää?
niinkuin mulla on esim. Et-tunnit. Meillä on aiheena jatkuvasti jokin ihmiskunnan epäkohtaan/vikaan tai ilmastonmuutokseen tai muuhun liittyviä asioita, ja mä en yksinkertaaisesti haluu olla siellä kun se tuntuu tosi pahalle oppia niistä niinkuin joka ikinen -vadelman- vuosi. Ja musta välillä tuntuu siltä että tekee mieli olla olematta enää tässä maailmassa kun kaikki on stressaavaa ja kaikki tuhoutuu ja kallistuu ja ei voi tehä enää melkeen mitään rauhassa, vain olla ilman ahdistusta, ja mä haluaisin kertoo mun opelle mut mun luokalla et:ssä on ne ärsyttävät ihmiset joiden kanssa on tunteja jatkuvasti ja mä en luota siihen opeen vielä tarpeeksi ja vaikka luottaisin ne ärsyttävät tyypit varmaan kyselis ja muuta. Ja se on aika hauskaa kun mä en pysty luottamaan ihmisiin kovin helpusti (cue trust issues) ja mä haluisin puhuu terkkarille että mua ahistaa jatkuvasti ja että mua väsyttää (cue insomnia) ja että musta tuntuu että mulla saattaa olla ADHD/ASD mutta ä en oo nähy sitä ja puhunu sille tarpeeksi luottaakseni siihen ja jos mä en luota siihen, mä en voi avautua sille ja… Okei, mä justiin tajusin et mä rupesin ranttaamaan :D fun. ÖÖÖh tota joo
Moi ”I’m only human”!
Hienoa, kun päätit kirjoittaa tänne! Toivottavasti saisit tähän myös muiden nuorten vertaiskokemuksia.
Ymmärrän hyvin, että ikävistä ja huolestuttavasta asioista, kuten vaikka ilmastonmuutoksesta, puhuminen voi kuormittaa. Silloin voi tulla tosi toivotonkin olo sekä voi olla vaikea nähdä mitä kaikkea hyvää ja toivoa tuovaa maailmassa vielä on. Jos ymmärsin oikein, niin ilmeisesti et-tunneilla on myös oppilaita, joiden takia et uskalla kertoa opettajalle ajatuksistasi. Ymmärrän myös, että opelle voi olla vaikea puhua, jos luottamusta ei ole vielä rakentunut kunnolla.
On tosi hienoa, että olet pohtinut myös puhuvasi terkkarille. Ahdistus, väsymys sekä oma epäilys ADHD:sta/ASD:sta ovatkin sellaisia aiheita, joista on hyvä kertoa esimerkiksi juuri terveydenhoitajalle. Samaan aikaan voi olla kuitenkin tosi vaikeaa puhua, erityisesti, jos on haasteita rakentaa luottamusta ihmisiin.
Onko sinulla lähelläsi jotakin sellaista aikuista, kenet koet turvalliseksi ja luotettavaksi? Joku sellainen, kenelle sinun olisi mahdollisimman helppo puhua? Jos nyt toistaiseksi ei ole vielä pystynyt puhumaan opettajalle tai terkkarille, niin tärkeää on, että voisit puhua ainakin jonkun oman läheisen aikuisen kanssa.
Mitä muuten ajattelisit siitä, että jos menisit juttelemaan terveydenhoitajan kanssa, mutta avaisit ensimmäisellä kerralla vain sen verran, mikä itsestä tuntuu sopivalta? Jos terkkarille kertoisi, että haluaisit päästä juttelemaan, mutta tarvitset aikaa, jotta luottamus pääsee rakentumaan? Tällöin terveydenhoitajakin voisi osata varautua siihen, että antaa sinulle tilaa ja aikaa.
Tiesitkö muuten, että myös meillä Nuortennetissä on Lasten ja nuorten puhelin 116 111, chat ja nettikirjepalvelu, joihin voi ottaa yhteyttä ihan millä asialla tahansa, jos haluaa puhua? Kaikki yhteydenotot ovat ilmaisia, nimettömiä ja luottamuksellisia. Meille voi ottaa yhteyttä niin monta kertaa kuin haluaa ja voi jakaa sen verran, mikä itsestä tuntuu hyvältä juuri sillä hetkellä.
Vaikka puhuminen tuntuu vaikealta, niin voit olla jo nyt ylpeä itsestäsi, sillä olet osannut hienosti kirjoittaa ajatuksistasi tänne Nuortennettiin ja on hienoa, että pohdit opettajalle tai terkkarille puhumista. Tämä on jo tärkeä askel oikeaan suuntaan!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Joo tota.. palaan nyt tähän ja kirjoitan tähän koska liittyy samaan asiaan;
Eli siis tota, mä oon nyt päättänyt puhua jollekulle, mutta ongelmana on vaan se etten tiiä miten, ja edelleen mulla on luottamusongelmia ja joo, mutta niinkuin mä en tiiä miten, ja mua tottapuhuen vähän hermostuttaa ja pelottaa että miten ne suhtautuis ja joo
Hei!
Kiitos lisäkysymyksestä! Joskus hankalien asioiden sanominen ääneen on tosiaan vaikeaa. Silloin voi olla helpompaa kirjoittaa niistä. Mitä siis sanot, jos kirjoittaisit tuolle et:n opettajalle, että voisitteko siirtyä puhumaan jo muista asioista, sillä näiden asioiden pitäminen esillä jatkuvasti tuntuu tosi raskaalta? Voit laittaa viestin vaikka wilman kautta tai sitten sähköpostilla. Uskon hänen ymmärtävän, että nämä maailman tilaan liittyvät aiheet voivat aiheuttaa ahdistusta ja jos niitä on pakko vielä käsitellä, niin teemaa voisi tutkia välillä toiveikkaasti.
Sama pätee myös noihin diagnoosiepäilyihisi. Jos asiasta puhuminen ensimmäistä kertaa jännittää, voisit laittaa niistä viestin terkkarillesi. Voit kirjoittaa viestissäsi, että olet pohtinut tällaisia asioita ja että olisikohan mahdollista tulla juttelemaan niistä tai päästä tutkimuksiin? Hän kyllä tietää, miten siitä edetään. Miltä tämä kuulostaa?
Nämä asiat ovat sekä et:n opettajalle että terkkarille varmasti tosi tuttuja ja jokapäiväisiä, joten uskon heidän suhtautuvan viesteihisi asiallisesti ja ymmärtävästi.
Toivottavasti asiat etenevät. On hienoa, että pidät huolta itsestäsi!
Mukavaa kevään jatkoa sinulle!
Toivottaa
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä