En aina ymmärrä ihmisiä jotka mankuvat jatkuvasti parisuhteen ja/tai seksin perään. Tuntuu että luullaan kaikkien ongelmien ratkeavan sillä että saa ”rizzattua” jonkun. On minullakin välillä ihastuksia vaikken edes tuntisi kohdetta juuri yhtään, joten tiedän tunteen. Osittain luulen yhteiskunnan vaikuttavan asiaan, romanttisuus on erittäin romantisoitu asia. Silti parisuhde on pohjimmiltaan vain ihmissuhde muiden joukossa, eikä se varmaankaan toisi paljon lisää ihmiselle, jolla on jo mukavat ja toimivat yhteisöt. Ymmärrän että seksi ja yhdyntä kavereiden kanssa tuntuisi oudolta, jotta siitä saisi jotain irti vaaditaan kehittynyt suhde. Muuten voisi yhtä hyvin vain runkata hyvää oloa varten. Kukaan ei kuitenkaan kiellä esimerkiksi jakamasta huolia kavereille tai olemasta läheisiä muuten. Varsinkin poikien seurassa tuntuu olevan monesti pakko pitää yllä koviksen roolia. Sekin on jännä juttu että jos ei pervoile jatkuvasti niin luokitellaan aseksuaaliksi.
Olisi hauska kuulla muiden kokemuksia ja ajatuksia aiheesta jos saitte jotain irti tästä selostuksesta, kiitos.
Okei tähän samaistun niin paljon!! Niinku mikä siinä on että on pakko suhteeseen. Ite kyl ymmärrän osittain et voishan se olla kiva,, mutta kyllähän elämässä pärjää muutenkin. Mä luokittelen itteni aromanttiseks/aseksuaaliksi, joten ehkä en oo paras ihminen puhumaan tästä asiasta…
Mun kokemus on se, et mä en tarvitse parisuhdetta, enkä välttämättä haluakaan. Toki sitä välillä ajattelen, ja ajatus tuntuu kivalta. Tottakai se olis mukavaa olla jonkun kanssa enemmän ku kavereita. Ajatus romanttisesta/seksuaalisesta suhteesta vaikuttaa hyvältä,, mutta ei mulla mitään tarvetta ole.
Ensimmäisen suhteeni jälkeen mulla on ollut selkeämpi kuva tästä asiasta, enkä sen jälkeen ole parisuhteessa ollut.
Musta tuntuu että suurimman osan mun kavereista ajatukset pyörii vaan tän aiheen ympärillä. Toki ymmärrän että jos ihastuu helposti, tai ei ole ikinä ollut parisuhteessa, niin tottakai sitä ajattelee.
Tiivistettynä siis: romantiikka ei ole tärkein asia elämässä. Itse tykkään siitä ajatuksena, mutten näe sitä välttämättömänä. Tähän asti olen pärjännyt ihan hyvin yksikseenkin. Mielestäni kaikilla tulisi olla oikeus elää elämäänsä omalla tavallaan ilman halveksuntaa yms,, enkä ymmärrä hinkua parisuhteeseen vaan sen takia kun muutkin on.
joo, tässä mun ajatuksia aiheesta :D
