Mulla on ollut jo tosi pitkään ongelmia itseni hyväksymisessä ja kaverisuhteetkin on ollut aika sekasin. Mutta lähiaikoina mulla on ollut koko ajan ja useammin sellainen olo että mun elämällä ei oo tarkoitusta ja että pitäs tappaa itsensä. Mun vanhemmat sai tietää mun pahasta olosta jonkun aikaa sitten mutta se ei oikeen auttanut, pääsin kyllä koulukuraattorille, mutta nyt pelkään että he ottavat asian puheeksi vaikken todellakaan halua asiasta heille puhua vaikka hyvää tarkoittavatkin. Mä myös viiltelen ja elän muutenkin aika epäterveellisesti. Onko joku tuntenut samoin ja miten ootte päässy yli?
Hei!
Lämmin tervehdys sinulle sinne ruudun toiselle puolelle! On hyvä, että kerrot näistä asioista etkä jää niiden kanssa yksin. Lähelläsi olevat aikuiset selvästi välittävät sinusta ja haluavat sinun parastasi. Olet vanhemmillesi äärettömän rakas! Vanhempana sinäkin varmasti haluaisit enemmän kuin mitään muuta, että oma lapsesi olisi onnellinen vailla murheita.
Itsensä hyväksyminen, elämän tarkoituksen pohtiminen ja oman identiteetin rakentuminen ovat tärkeitä nuoruuden kehitystehtäviä, joskaan eivät yleensä kovin helppoja ja aiheuttavat usein epävarmuutta. Kertomasi kuulostaa siis sikäli ihan normaalilta ja toivoisin, että pystyisit luottamaan siihen, että opit pikkuhiljaa tuntemaan uuden itsesi, sellaisen joka sinusta lapsuuden jälkeen tässä myllerryksessä hiljakseen kehittyy.
Murrosiässä moni asia muuttuu. Luontainen temperamentti pysyy, mutta moni muu meissä muuttuu, samoin käsitys itsestä muovautuu ja heittää häränpyllyä monesti ja vielä aikuisenakin. Siihen pitää vain tottua, että tutustumme itsekin itseemme joka päivä uudestaan ja paremmin. Kun saat tulevien vuosien aikana lisää varmuutta siihen, kuka ja millainen olet tai haluat olla, tilanne kyllä helpottuu, olen siitä ihan varma.
Myös kaverisuhteet saattavat muovautua nuoruuden aikana juuri siksi, että ihminen itsekin muuttuu. Sinäkin olet erilainen nyt kuin alaluokilla ja niin kuuluu ollakin. Toivoisin tietenkin, että sinulla olisi joku kaveri, jonka kanssa voit viettää aikaa ja pohtia tätä elämänmenoa. Voit vaikuttaa omalta osaltasi kaverisuhteisiin olemalla ystävällinen ja luotettava, kysymällä kuulumisia ja kuuntelemalla. Mutta muiden käytökseen et voi vaikuttaa. Joskus voi olla parempi jättää kaverisuhde, jossa ei itse tule kuulluksi tai tulee kohdeltua huonosti. Väärinkäsityksiä tai pieniä suuttumisia tietenkin voi aina tulla, mutta riidat voi sopia ja anteeksi pyytää, jos tuntuu siltä, että kaikesta huolimatta viihtyy toisen seurassa.
Minua suretti lukea, että satutat itseäsi eivätkä elintapasi ole tällä hetkellä kaikkein parhaat. Toivoisin, että olisit hellä ja armollinen itseäsi kohtaan ja kohtelisit itseäsi kauniisti. Olet kaiken rakkauden ja huolenpidon arvoinen ja se koskee myös sitä, miten itse ajattelet ja kohtelet itseäsi. Mitä rankempaa sinulla on, sitä paremmin sinun olisi hyvä kohdella itseäsi. Kun on kurja mieli, tee jotain, mikä tekee sinulle hyvää. Mene luontoon ja kuuntele ympäristön ääniä, syö jotain hyvää, pyydä vanhempaasi antamaan sinulle päähierontaa tai silitä lemmikkiä, jos sinulla sellainen on. Kuuntele kaunista musiikkia tai silitä itse itseäsi. Aivosi eivät tee eroa siinä, kuka ihoasi sivelee.
Lisäksi: ota vastaan kaikki aikuisten apu, jota sinulle tarjotaan. On tosi hienoa, että olet päässyt kuraattorille! Hän tietää, millaista nuorena voi olla ja osaa auttaa sinua, jos vain pystyt kertomaan hänelle huolistasi. Voi mennä tovi, kunnes opit luottamaan ja puhumaan hänelle, mutta se kyllä kannattaa.
Toivoisin myös, että uskaltautuisit tukeutumaan myös vanhempiisi. Voi olla, että he eivät tiedä, miten pystyisivät sinua auttamaan. Aina ei tarvitse sanoja, mutta voisitko esimerkiksi joskus sanoa, että sinulla on kurja olo ja että voisitko päästä kainaloon tai voisiko joku hieroa jalkojasi tai muuta vastaavaa, mikä vain sinusta tuntuisi luontevalta. Tutkimusten mukaan kosketuksella on tosi iso positiivinen vaikutus ja se voisi ehkä olla hyvä vaihtoehto sille, että olet yksin tunteesi kanssa ja satutat itseäsi. Mitä ajattelet?
Voit aina myös soittaa meille numeroon 116 111. Arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20 sinulle vastaa koulutettu vapaaehtoinen ja joka ilta klo 17-20 linjan toisessa päässä on MLL:n ammattilainen. Soittaminen on aina maksutonta eikä sinun tarvitse kertoa nimeäsi. Jos kirjoittaminen on sinulle helpompaa, meillä on täällä Nuortennetissä chat auki joka ilta klo 17-20 tai sitten voit kirjoittaa meille nettikirjeen. Senkin löydät täältä Nuortennetistä. Meille voi olla yhteydessä niin usein kuin haluaa.
Kiva, kun kysyit muilta nuorilta vinkkejä. Toivottavasti joku vastaa sinulle. Monesti juuri puhuminen ja aika auttavat. Joku päivä sinäkin tulet huomaamaan, että pahin on jo ohi ja olosi on jo kevyempi.
Pidäthän huolta itsestäsi! Sinua on vain yksi ja olet juuri oikeanlainen tuollaisena kuin olet!
Toivon sinulle kaikkea hyvää,
terveisin Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä