Se, että on vähän huonossa kaveriporukassa vai olla yksin?
Mun kaveriporukassa yks kohtelee mua alentavasti ja vitsailee paljon musta niin että se saa mut epävarmaksi ittestäni. Se todennäköisesti tekee sitä vitsillä eikä tarkota satuttaa mua, mutta oon sanonu asiasta ja se ei ymmärrä. Oon ollu sen kanssa pitkään kaveri ni tuntuis vähän pahalta jättää se yhtäkkiä.
Sit toinen on semmonen ärsyttävä pick me, se ei oo ilkee tai mitään mut ei selvästi tykkää musta hirveesti. Enkä mäkään siitä rehellisesti sanottuna.
Kolmas on kiva tyyppi ja sekin varmaan pitää mua ihan kivana, mutta tuskin välittää paljoa kun ei olla tunnettu pitkään.
On meillä hauskaakin välillä, mutta yleensä tunnen oloni ulkopuoliseksi.
Mietin että irtaantuisin näistä vähitellen ja kattelen mitä reagoi, mutta kannattaako? En oo kauheen ekstrovertti mutta oishan se hyvä olla kavereita, vanhemmat ragee jos ei oo. Mulla on sosiaalista ahdistusta ja mun on jotenkin tosi vaikee hommata uusia kavereita varsinkin nyt kun koulussa on jo valmiit kaveriporukat. Pelottaa että mua kaduttaa sitten jos lähen tästä porukasta.
Tulipa pitkä viesti.
Tuntuu että joku voi tunnistaa mut tästä sadusta D:
Mitä mä oikeesti teen???
Ensinnäkin, kiitos että jaoit tän. Ei ole helppo pohtia tällaisia asioita ja on ihan ymmärrettävää, että olet ristiriitaisissa fiiliksissä.
Lyhyesti sanottuna: sinun ei tarvitse jäädä huonoon kaveriporukkaan vain siksi, että pelkäät yksin jäämistä. Mutta ei myöskään tarvitse hypätä tuntemattomaan yhtäkkiä, vaan voit edetä rauhassa.
Miten voit lähestyä tilannetta?
Irtaannu vähitellen. Ei tarvitse tehdä isoa ”lähtöilmoitusta” tai katkaista kaikkea heti. Jos tunnet olosi usein ulkopuoliseksi ja epämukavaksi, voit vain alkaa viettää vähän vähemmän aikaa porukassa ja katsoa, miltä se tuntuu.
Etsi uusia mahdollisuuksia, mutta ilman painetta. Uusien kavereiden löytäminen voi tuntua vaikealta, mutta joskus se tapahtuu pikkuhiljaa ja yllättävistä tilanteista. Voisitko esimerkiksi jutella enemmän jollekin muulle koulussa, josta saatat olla jo vähän kiinnostunut kaverina? Tai kokeilla jotain uutta harrastusta tai tekemistä, missä voisi olla samanhenkisiä tyyppejä?
Älä pelkää yksinoloa. Se että viettää hetken enemmän aikaa yksin ei tarkoita, että jäisit yksinäiseksi ikuisesti. Joskus on parempi olla yksin kuin porukassa, joka saa olon huonoksi. Jos lähdet, et ”menetä” kavereita vaan teet tilaa paremmille ihmissuhteille.
Vanhemmista älä stressaa liikaa. On normaalia, että vanhemmat haluaa lapsensa olevan sosiaalinen, mutta ne ei ehkä aina tajua, että huonossa seurassa olo voi olla yksinäisempää kuin yksinolo. Jos ne kyselee asiasta, voit sanoa vaikka: ”Oon vaan vähän miettinyt mun kaveriporukkaa, mutta kyllä mä löydän omat tyypit ajallaan.”
Kadutko jos lähdet? Ehkä hetkellisesti, mutta se menee ohi. On mahdollista, että tulee hetkiä jolloin mietit olisiko pitänyt jäädä. Mutta jos kerta toisensa jälkeen tunnet olosi huonoksi tässä porukassa, se kertoo jo paljon. Ja ajan kanssa tulet huomaamaan, että löytyy parempia ihmisiä.
Ootko miettinyt onko koulussa ketään, jonka kanssa voisit yrittää olla enemmän? Vaikka vaan joku tyyppi, jonka vieressä istuminen tuntuu mukavalta? 😊
Hei kiva kun kirjotit tänne!
Mä olin vähän samantyyppisessä tilanteessa yläkouluaikana. Olin kaveriporukassa, jossa yks henkilö vitsaili mun kustannuksella ja vähätteli mun kokemuksia. Muutenkin siinä kaveriporukassa olin läheinen vain yhden kanssa ja tuntu aika ulkopuoliselta. Ymmärrän et toi sun tilanne voi tuntuu tosi rankalta.
Mua sillon nimenomaan pelotti, että en sais uusia kavereita, kun kaikilla tuntu olevan porukat jo. En sit itse uskaltanu tehä sillon asialle mitään. Kun alko toinen aste nii tää meidän porukka sit hajos ja löysin ympärille ihmisiä joiden kanssa tuun paljon paremmin toimeen. Aloin yleisesti voimaan paljon paremmin, kun en enää ollu tekemisessä näiden entisten kavereiden kanssa.
Mua itteeni näin jälkeenpäin harmittaa, että en uskaltanu etsiä parempaa seuraa jo silloin yläkoulussa. Ne ihmiset vaikutti mun jaksamiseen negatiivisesti enemmän kun tajusinkaan.
Sanoit, että olet jo miettinyt omista kavereistasi irtaantumista. Mielestäni se vaikuttaa ihan hyvältä idealta, jos nykyiset kaverit ovat enemmän taakka kuin voimavara ja saa sut epävarmaksi. Sä ansaitset seuraa joka arvostaa sua just sellasena, kun sä oot!!
Tsempit!