Mitkä kunnat ja hyvinvointialueet?
Kunnat ja hyvinvointialueet hoitavat monia lapsille ja nuorille tärkeitä tehtäviä ja järjestävät palveluita. Suomessa on 309 kuntaa ja Suomi on jaettu 21 hyvinvointialueeseen. Helsingin kaupunki ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen, vaan se vastaa itse hyvinvointialueelle kuuluvista tehtävistä.
Kunta on paikallistasolla toimiva yhteisö, jolla on oma rajattu alueensa ja väestönsä. Kunnat hoitavat oman alueensa asioita ja tekevät päätöksiä asukkaidensa hyväksi. Osa kunnista käyttää kaupunki-nimitystä.
Kunnat hoitavat monia lapsille ja nuorille tärkeitä tehtäviä ja järjestävät palveluita. Perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvuympäristöt – varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan palvelut – ovat kuntapalveluita. Kunnat järjestävät esimerkiksi varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja nuorisotyötä, sekä vastaavat kirjastoista, liikuntapaikkarakentamisesta ja katuverkostosta.
Kunnan toimintaa rahoitetaan verorahoilla, kuten asukkaiden maksamalla kunnallisverolla ja alueella olevien rakennusten kiinteistöverolla, ja vanhempien maksamien varhaiskasvatusmaksujen avulla. Lisäksi osa rahoituksesta tulee valtiolta.
Ketkä asioista päättävät kunnissa?
Jokaisessa kunnassa toimii kolme toimielintä:
- kunnanvaltuusto
- kunnanhallitus
- kunnanjohtaja tai pormestari.
Kunnan toimielimet yhdessä johtavat kunnan hallintoa, toimintaa ja taloutta sekä tekevät niihin liittyviä päätöksiä. Kunnanvaltuusto valitaan kuntavaaleilla neljän vuoden välein. Kunnanvaltuusto puolestaan valitsee kunnanhallituksen jäsenet. Näin kuntalaiset saavat epäsuorasti vaikuttaa myös kunnanhallituksen kokoonpanoon ja päätöksiin.
Suomessa on 21 hyvinvointialuetta. Helsingin kaupunki ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen, vaan se vastaa itse hyvinvointialueelle kuuluvista tehtävistä.
Hyvinvointialue järjestää esimerkiksi kouluterveydenhuollon, terveyskeskuksen palvelut, sairaalassa annettavan hoidon sekä järjestää sosiaalihuollon palveluita, kuten lastensuojelua ja vammaispalveluja.
Sosiaali- ja terveyspalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi sairaalapalveluita, kouluterveydenhuoltoa, vammaispalveluita ja lastensuojelua. Pelastustoimi tarkoittaa esimerkiksi palokuntaa ja muita pelastustoimia, kuten ensihoitoa.
Rahoitus hyvinvointialueille tulee pääasiassa valtiolta. Lisäksi hyvinvointialueet saavat tuloja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Toisin kuin kunnilla, hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta.
Hyvinvointialueiden toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta päättää kunkin hyvinvointialueen aluevaltuusto. Aluevaltuutetut valitaan aluevaaleissa joka neljäs vuosi. Hyvinvointialueella toimii myös aluehallitus. Aluevaltuusto nimittää jäsenet aluehallitukseen. Näin varmistetaan, että aluehallitus edustaa alueen ihmisten toiveita ja tarpeita.
...Suomi on itsenäinen valtio ja demokraattinen tasavalta, mikä tarkoittaa sitä, että se saa päättää itse omista asioistaan ja valta kuuluu kansalle. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Suomi on myös oikeusvaltio.
Oikeusvaltio tarkoittaa valtiota, jossa viranomaiset noudattavat lakia. Tämä tarkoittaa sitä, että laki on sama kaikille ja koskee sekä kansalaisia että johtajia. Oikeusvaltiossa ihmiset voivat luottaa siihen, että heitä kohdellaan reilusti, ja jokaisella on oikeus saada suojaa lain kautta.
Oikeusvaltio suojelee esimerkiksi niin, että viranomaiset eivät voi käyttää valtaa mielivaltaisesti, vaan heillä on selkeät säännöt siitä, mitä he voivat tehdä. Jos esimerkiksi ihmistä kohdellaan väärin, hänellä on oikeus viedä asia tuomioistuimeen. Tämä turvaa kansalaisten oikeuksia ja auttaa pitämään yhteiskunnan reiluna ja turvallisena.
Oikeusvaltiossa viranomaisten toiminta pohjautuu perus- ja ihmisoikeuksiin.
Oikeusvaltioon kuuluvat:
- sananvapaus
- ihmisoikeuksien kunnioittaminen
- tasa-arvo
- syrjinnänkielto.
Oikeusvaltion perustukset takaavat sen, että jokainen voi elää vapaasti ja turvallisesti yhteiskunnassa, jossa heillä on mahdollisuus saada oikeutta ja vaikuttaa omiin asioihinsa.
Valtion tehtävänä on huolehtia valtion taloudesta ja hallinnosta, sekä turvata perusoikeuksien toteutuminen jokaiselle suomalaiselle. Perusoikeuksia ovat esimerkiksi:
- oikeus maksuttomaan perusopetukseen
- oikeus valita asuinpaikkansa
- oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.
Valtion toiminta rahoitetaan keräämällä veroja. Verotuloilla valtio varmistaa esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaaliturvan ja puolustusvoimien toiminnan toteutumisen.
Suomen valtion asioiden päättämisessä keskeisessä roolissa ovat eduskunta, hallitus ja tasavallan presidentti.
Eduskunta
Eduskunta on Suomen ylin päättävä elin ja sen keskeisimpiä tehtäviä ovat:
- lakien säätäminen
- valtion talousarvion päättäminen
- pääministerin valitseminen
- hallituksen toiminnan valvominen
- kansainvälisten sopimusten hyväksyminen ja EU:n päätöksentekoon osallistuminen
Täysistunto
Eduskunnan tärkein tehtävä, lakien säätäminen, toteutetaan täysistunnoissa. Täysistuntoja järjestetään eduskunnassa neljänä päivänä viikossa. Täysistunnoissa käsitellään ja päätetään myös muista eduskunnan keskeisimpiin tehtäviin kuuluvista asioista. Hallitus antaa lakiehdotuksen eduskunnalle. Myös kansanedustaja voi tehdä lakialoitteen.
Valiokunta
Eduskunnan valiokunnissa valmistellaan hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioesitykset. Jokainen kansanedustaja kuuluu johonkin valiokuntaan.
Hallitus
Osa eduskuntapuolueista muodostaa hallituksen, joka valmistelee ja tekee päätöksiä eduskuntaan päätettäväksi tulevista lakiesityksistä ja talousarviosta. Hallitukseen kuuluu ministereitä ja pääministeri. Hallituksen toimien valvominen tarkoittaa sitä, että eduskunta pitää huolta siitä, että hallitus noudattaa lakia ja sen toiminta on kansalaisten edun mukaista.
Tasavallan presidentti
Presidentti on Suomen kansan valitsema päämies, joka hoitaa valtion asioita. Presidentin tärkein tehtävä on johtaa maan ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Presidentti toimii myös puolustusvoimien ylipäällikkönä.
Ministeriö
Ministeriö on valtion virasto, joka vastaa omasta erityisalastaan, kuten koulutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollosta, ympäristöstä tai liikenteestä. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kouluista ja nuorten harrastuksista, kun taas ympäristöministeriön asioita ovat muun muassa luonnonsuojelu ja ilmastoasiat. Jokaisella ministeriöllä on oma ministeri, joka on vastuussa siitä, että sen asiat hoituvat ja suunnitelmat etenevät. Ministeriössä työskentelee virkamiehiä, jotka auttavat ministeriä tekemään päätöksiä ja valmistelevat lakeja sekä linjauksia, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan.
Vaalit
Eduskuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein, jolloin eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa.
Presidentinvaalit järjestetään Suomessa joka kuudes vuosi.
Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenvaltio vuodesta 1995 lähtien.